Kohtaaminen on yksi psykodraaman peruskäsitteistä, mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa?
Psykiatri ja sosiaalipsykologi Jacob Levy Moreno (1889-1974) kehitti psykodraaman 1920-luvulla yhdistäessään aiemmin kehittämänsä rooliteorian sekä luovuuden filosofian. Morenon mielenkiinnon keskiössä olivat ihmisten väliset suhteet, kohtaaminen, erilaiset ryhmät sekä luovuus, leikki ja spontaanius.
Morenon kehittämät menetelmät vahvistavat luovuutta ja antavat ihmisille mahdollisuuden kokeilla turvallisesti erilaisia käyttäytymis- ja toimintatapoja koko kehollaan eikä, kuten yleensä, puheen tasolla tai mieltäen.
Morenolla oli kohtaamisen määrittelylle paljon eri termejä: ”tapaaminen; kehojen kontakti; konfrontaatio (yhteenotto / vastakkainasettelu); vastaehdotus ja ponnistelu/mittelö; näkeminen ja hahmottaminen; koskeminen ja toiseen liittyminen…primitiivisellä, intuitiivisella tavalla…tapaaminen intensiivisimmällä tasolla”.
Kohtaamisen ymmärtämiseen liittyy olennaisesti myös transferenssi, roolinvaihto, yhteys ja suhteet – myöskin psykodraaman perustermejä – mutta tässä tekstissä keskitymme ensimmäiseen, kuitenkin avaten ohuesti myös muita, jotta ymmärrys kohtaamisesta täsmentyy.
Kohtaamisen anatomiaa (Morenolaisittain) : Kohtaaminen tapahtuu kahdessa kohtaa
- itsen kohtaaminen (self) ja
- toisten kohtaaminen (other)
Morenoa kiinnosti, mitä yhteyden puuttuminen ihmisten välillä merkitsee niin kokemuksessa kuin ihmisen välisessä toiminnassa ja rooleissa. Hän pyrki edesauttamaan yhteyden luomista psykodraamanäyttämöllä tapahtuvan kohtaamisen kautta, jolloin suhteen merkitys ja toisen ihmisen kokemus avautuvat. Psykodraaman avulla päähenkilö vapautuu kehittämään omaa asennettaan ja toimintaansa suhteessa toisenlaiseksi. Näin myös kohtaaminen arjessa saa tilaisuuden muuttua!
Itsen tai minulta minulle (me-me) – kohtaaminen tapahtuu yksilön tullessa spontaanisti tietoiseksi fyysisestä ja psyykkisestä valmiudestaan.
Voit kysyä esimerkiksi itseltäsi: Mitä minussa tapahtuu?
Toisen kohtaaminen (me-you, you-me) on perustaltaan sosiologista ja sosiometrista.
Psykodraamaryhmässä kohtaaminen tapahtuu tässä ja nyt. Siinä kaksi henkilöä vaihtaa roolia kasvokkain ja katsoo itseään ja maailmaa toistensa näkökulmista. Roolinvaihto luodaan myös läsnäolevassa hetkessä näyttämölle siten, miten tilanne elää päähenkilön sisäisessä maailmassa. Tavoitteena on puhua toisen kanssa kohtaamalla hänet omana itsenään, ei roolista käsin (eli ilman transferenssia).
Kun kaksi ihmistä vaihtaa roolia keskenään ja katsoo itseään ja maailmaa toistensa näkökulmista, syntyy vahva kohtaamisen kokemus!
Transferenssilla tarkoitetaan yksilön sisäistä maailmaa kuvaavaa, yksisuuntaista ja kuviteltua kuvaa tai kuvitelmaa toisesta ihmisestä. Näen jonkun toisen ikäänkuin omien linssieni läpi.
Moreno uskoi kohtaamiseen enemmän kuin transferenssiin. Morenon mukaan terapeutti luo myös transferenssisuhteen potilaaseen (joka ei ole vastatransferenssi eli reaktio potilaan tunteeseen). Ymmärrän tämän niin, että Morenon mukaan aito kohtaaminen potilaan kanssa tässä ja nyt hoitaa häntä enemmän, kuin se, että terapeuttina luulen tietäväni (kuvitteluni mukaan) mikä hänelle on parasta.
Kohtaamisen ammattilaisena pohdin aika ajoin sitä, miten olen viime aikoina asiakkaita kohdannut, sekä myös kuinka olen kohdannut itseni – niin arjessa kuin työssä. Viimeksi tänään huomasin kohdanneeni ystäväni transferenssin kautta, en läsnä olevasti tässä ja nyt: kuvittelin tietäväni, mitä hän tarvitsee ja minkä takia, ja pieleenhän se meni suloisesti. Onneksi välillämme on syvä luottamus, jonka avulla hän sanoitti mitä tunsi hetkessä, ja mitä olisi kaivannut. Pääsimme näin aitoon kohtaamiseen, ja kummallinen harso (joka sisälsi varmaan sekä transferenssia että vastatransferenssia) väliltämme haihtui.
Millaisia ajatuksia teksti sinussa aiheuttaa? Pysähdytkö koskaan pohtimaan vaikka päivän aikana tapahtuneita kohtaamisia? Kuinka kohtaat itsesi? Olen kiitollinen kaikista kommenteista 🙏🏻
Katso myös tekemäni lyhytvideo kohtaamisesta ☺️
Kirjallisuutta kiinnostuneille (käytetty lähteinä tässäkin tekstissä)
The Essential Moreno, Jonathan Fox, 1987
Matka luovuuden lähteelle : psykodraama ja jungilainen psykologia kohtaavat. Tuula Grandell, 2014
Uudistuvat tarinat – narratiivinen ajattelu psykodraamassa, Irene Etäsalo, lopputyö Kasvunpaikka 2022
Ps. Kiinnostuitko psykodraamasta? Voit seurata Suomen psykodraamakenttää nyt myös somessa:
FB: Suomen Psykodraamayhdistys; Psykodraamaryhmiä; Psykodraamakoulutuksia
YouTube: SuomenPsykodraama